Lankakori

Tarvikkeet:

• matonkudetta (ontelokude käyttäytyy kivoimmin), kaiken lisäksi yllättävän paljon sitä
• ison virkkuukoukun, itse käytin nro 10

Vaikeustaso: helppo, joskin raskas ranteille

Työn teemabiisi: Popeda - Yhdessä itkien (etenkin ranteeni olivat tätä mieltä...)

Long time no see... Mitenkäs tässä on näin pitkä aika päässyt vierähtämään edellisestä blogipäivityksestä? Yhtä sun toista on kuitenkin tullut räpellettyä, joten otetaanpas esittelyyn edes se kaikkein hyödyllisin tuotos eli kori, jossa saan säilöttyä kaikki epämääräiset ehdottoman tarpeelliset lankani.

Isoäitini ei enää juurikaan tee mattoja, joten päätin vähän verottaa kudevarastoa ja virkata itselleni korin. Varsin pian tuli huomattua kaksi asiaa:

1. kudetta menee ihan käsittämätön määrä (tai sitten mä vaan olen tyhmä kun en tajunnut), ja

2. hommassa tulee ranne todella kipeäksi, jos ei pidä taukoja paljon ja usein.

Pohja

Tee ns. taikalenkki (ohje täällä) ja virkkaa siihen 6 ks. Jatka virkkaamista spiraalina, merkitse kerroksen vaihtumiskohta esim. hakaneulalla.

1. krs: Virkkaa jokaiseen ks:aan 2 ks.

2. krs: *1 ks, 2 ks samaan s:aan*, toista * - * krs:n loppuun.

3. krs: *2 ks, 2 ks samaan s:aan*, toista * - * krs:n loppuun.

4. krs: *3 ks, 3 ks samaan s:aan*, toista * - * krs:n loppun

5. krs: no, eiköhän kuvio tullut jo selväksi...

Jatka niin kauan, että pohja on haluamasi kokoinen. Tee viimeiseksi 1 ps, katkaise kude ja vedä pää silmukan läpi.

Ou jee, virkattu frisbee! ;)

Reuna

Käännä pohjakappaleen oikea puoli itseäsi vasten ja ala virkata kiinteitä silmukoita pohjakappaleen reunaan (ks. kuva). Tarkoituksena on, että reuna lähtee nousemaan pohjasta n. 90 asteen kulmassa.

Varaudu siihen, että korin reunaa virkatessa menee ikä ja terveys... Matonkude on todella rasittavaa virkattavaa sekä henkisesti että fyysisesti - ja reunaa tarvitaan paljon. Tai itse ainakin tykkään enemmän tuollaisesta korkeareunaisesta korista, koska siellä tavarat pysyvät paremmin.

Jos haluat tehdä koriisi raitoja tai muita kuvioita, kiinnitä huomiota värin vaihtoon. Tämä tapa on virkatessa kaikkein siistein.

Kun reuna on haluamasi korkuinen, "päätä" viimeinen kerros tekemällä 1-2 piilosilmukkaa. Tällä tavalla yläreunaan ei tule pykälää. Katkaise kude, vedä se silmukan läpi ja päättele huolellisesti.

Voi *****, just mun tuuria... Viimeinen kerros ja kude loppuu just tämän verran kesken. Argh!

Korisi on valmis! Nyt voit sulloa sen täyteen lankoja - mutta varoituksen sana, varastosta löytyviä lankoja hypistellessä tulee helposti uusia ideoita, mikä varsin usein johtaa uusien lankojen ostamiseen... Ja hups, taas on kaikki paikat täynnä keriä, vyyhtejä ja epämääräisiä lankatolloja. :')

Se toinen tohelo esittäytyy: Neulottu niskatyyny

Miten tämäkin idea syntyi? Jaa-a... Pyörittelin päässäni, miten SJ:n esittelemän palmikon voisi muuttaa "oikeaksi" palmikoksi, jossa samat "joperot" jatkuisivat yhtenäisenä palmikkona kummallakin puolen työtä. Teoria tällaisen kaksipuoleisen palmikon syvimmästä olemuksesta muotoutui varsin nopeasti. Tietenkin oli pakko siinä samassa ruveta kokeilemaan kyseistä ideaa, onhan minulla sentään yksi iso ikuisuuskaulahuivi, yhdet sukat ja jokunen muukin työ kesken, joten tokihan sitä uusi työ kannattaa aloittaa. Koska valmiit ohjeet ovat viisaille, ei muuta kuin kokeilemaan yrityksen ja erehdyksen kautta, miten homma toimii.

Parin yrityksen jälkeen kaksipuoleinen palmikko - yllättävää kyllä - toimi ja sittenhän sille oli heti keksittävä jokin käytännön sovellus. Niskat jumissa automatkan ja ikkunasta sisään puhaltaneen tuulenvireen ansiosta, tuli ikävä viljakissaa (viljatäytteinen lämpö/kylmätyyny with a twist...) ja siitä se ajatus sitten lähti: automatkoille ja kotikäyttöönkin sopiva, hieman käsivartta paksumpi ja miellyttävän painava pehmolötkerö joka on miellyttävä ja lämmin niskassa ilman mikrolämmitystä ja kestää myös pakkaskäsittelyn. Toisin sanoen: neulottu niskatyyny.



Tarvitset:
* 4 sukkapuikkoa, koko 8-10 käsialasta riippuen
* n. 1½ kerää Novita Teddy lankaa
* Metrimääräisesti vähintään saman verran Seitsemää Veljestä, Nallea tai vastaavaa
* Ompelulankaa ja sille sopivan neulan (lankana 7/nalle/vastaava on hyvä vaihtoehto)
* 40den ehjät (ja mielellään puhtaat), turhat sukkahousut (Jos tällaisia ei löydy, voit myös askarrella ohuesta kankaasta tyynyn mittojen mukaisen pussin, kangasta voi halutessaan käyttää myös tyynyn päätyjen sulkemiseen)
* Riisiä n. puolisen kiloa tai kuivattuja herneitä "sillee sopivasti"...
* Vanua

 Taitovaatimukset:
* perus neulominen, perus ompelu, keskitason hermot

Työn teemabiisi: Sick Puppies - You're Going Down (päänsisäinen jukeboksi jumittaa vol. 2342,123112333....)



Palmikon neulominen:
1. luo 42 silmukkaa ja jaa ne kahdelle puikolle
2. Neulo sileänä suljettuna neuleena seitsemän kerrosta
3. Neulo kahdeksannen kerroksen ensimmäisen puikon ensimmäiset seitsemän silmukkaa, nosta seuraavat seitsemän apupuikolle ja siirrä työn taakse. Neulo sitten viimeiset seitsemän silmukkaa ja apupuikolle siirretyt silmukat. (Havaintokuvat silmukoiden siirtelyyn löytyvät täältä, sama tekniikka on sovellettavissa tähän työhön.) Huom. Suurehkosta silmukkamäärästä johtuen, silmukoiden siirtely ristiin rastiin vaatii hieman käsivoimia.
4. Kerroksen toisella puikolla seitsemän ensimmäistä silmukkaa noistetaan apupuikolle ja siirretään työn taakse, neulotaan keskimmäiset seitsemän, apupuikolla olevat ja sitten viimeiset seitsemän silmukkaa.

The need to use force is strong with this one...

5. Neulo kahdeksan kerrosta sileää neuletta suljettuna.
6. Nosta seuraavan kerroksen ensimmäisen puikon seitsemän ensimmäistä silmukkaa ja tuo ne työn etupuolelle, neulo sitten seitsemän seuraavaa silmukkaa. Neulo apupuikon silmukat ja loput puikolla olevat silmukat.
7. Neulo seuraavan puikon seitsemän ensimmäistä silmukkaa, nosta seuraavat seitsemän apupuikolle ja tuo työn eteen, neulo puikon loput silmukat ja apupuikon silmukat.
8. Neulo kahdeksna kerrosta sileää neuletta.
9. Toista vaiheita 3-8 kunnes tyynysi saavuttaa halutun pituuden, sen jälkeen päättele neule.

Neulomisteknisistä syistä työhön jää isohkoja reikiä niihin kohtiin, missä silmukoita viedään toisten yli. Älä turhaan stressaa näistä, tarvitset niitä vielä.

Täyttö:
Jotta niskatyyny käyttäytyisi optimaalisesti harteille laitettaessa, täytyy sen pysyä paikoillaan omalla painollaan ja olla hieman lötkö. Tähän tarkoitukseen täytteeksi sopii esim. riisi tai kuivatut herneet.

Ota ehjä, noin tyynyn mittainen pätkä sukkahousua kaada sisään riisiä tai herneitä ja köyttele aukinainen/-set pää(t) kiinni ja pujota tyynyn sisälle. (Jos sukkahousu ei meinaa luistaa tyynyn läpi siististi, sujauta täytetty sukkahousu pakastepussiin ja kisko läpi sen kanssa. Muista poistaa pussi tyynystä...) Ompele tyynyn päät kiinni, mieluiten ei toisiinsa. Tyyli vapaa, esim. seitsemän veljestä tai sopiva kangastilkku toimivat hyvin.

Ja tässä se on: Kaksipuoleinen, pörröinen palmikko kokoluokkaa niskatyyny. Vielä tosin hieman littana...

Tyynyn pintakuvio:
Kuten kuvamateriaalikin osoittaa, on täytettykin tyyny hieman littanan näköinen, eikä pinnan kuvio nouse kunnolla esille. Jos tämä ei haittaa, etkä halua hieman lisää pehmeyttä tyynyysi, voit skipata tämän vaiheen. Muussa tapauksessa on vuorossa pintakuvion täyttö. Aika käydä siis jo neulontavaiheessa huomioitujen reikien kimppuun.

Koeta pitää vanu neulottujen pintojen välissä tyynyn pinnassa. Jos vanu joutuu kunnolla tyynyn sisuksiin, haittaa se muiden täytteiden liikkumista ja vaikutukset pintakuvioon jäävät vähäisiksi.

Ota vanua, neula ja lankaa. Etsi neuleesta reiät, jotka ovat syntyneet silmukoiden mennessä toisten yli. Tunge rei'istä pieni määrä vanua sisälle palmikoon mahdollisimman tasaisesti niin, että riisit tai herneet mahtuvat vielä liikkumaan tyynyn sisällä, mutta kuvio on selvästi täytetty. Täytä tyyny näin kauttaltaan. Varmista vielä, että tyyny on tarpeeksi pehmeä, että se pystyy taipumaan melko vapaasti. Ompele sitten reiät kiinni.

Tyyny valmiina

Huomioita:
Ohje on tässä Teddylle ja 7:lle, mutta toimii toki muillakin langoilla ja lankayhdistelmillä. Suosittelen kuitekin käyttämään lankoja, joista tiedät etukäteen, miten ne käyttäytyvät ja kuinka pehmeitä ne ovat. Esim. Novita Neon on yllättävän haastavaa kudottavaa, epämiellyttävää ihoa vasten, eikä lopputuloksen ulkonäköäkään voi pahemmin kehua. Ei niitä maailman onnistuneimpia lankakokeiluja siis...

Ihan niinku Strömsössä! No, wait...

Ranteenlämmittimet

Tarvikkeet:

• lankaa ja siihen sopivat puikot + apupuikko (sukkapuikko käy hyvin)
• virkkuukoukku tai isosilmäinen neula

Vaikeustaso: helpohko

Työn teemabiisi: Pjotr Tšaikovski - Kukkaisvalssi (Pähkinänsärkijä)

Tarvitsin hermolepoa edellisen räpellykseni takia, mutta kuitenkin kädet vaativat tekemistä. Hmm, ranteenlämmitin olisi ainakin yksinkertainen, ja kun siihen väkertää hiukan palmikkoa pintaan, siitä voisi tulla jopa kivan näköinen. Ei muuta kuin suunta jämälankakassille, sieltä esiin satunnainen lankakerä ja sitten hommiin.

Käytin tähän samaa palmikkomallia kuin satulahuovan tuunaukseen, joten en jaksanut näpsiä taas kuvia palmikon jokaisesta vaiheesta erikseen. Varsinkin, kun työtä on lievästi sanottuna hankala saada pysymään nätisti sen aikaa, kun räpsäisee kuvan...

Kuten kuvasta (ehkä) näkyy, käytin itse asiassa kahta lankaa, jotta sain ranteenlämmittimistä pikkuisen paksummat. Toinen lanka on ihan tavallista villalankaa, toinen villan, mohairin ja akryylin sekoitusta.

Luo 21 silmukkaa. Neulo ensin 2 kerrosta sileää ja aloita sitten palmikko työn oikealta puolelta (tässä parittomat kerrokset ovat oikean ja parilliset nurjan puolen kerroksia):

1. krs: 1 o, 1 n, nosta 1 s apupuikolle työn eteen, 1 o, neulo apupuikolla oleva s oikein, 2 n, 3 o, nosta 3 s apupuikolle työn taakse, 3 o, neulo apupuikolla olevat s:t oikein, 2 n, nosta 1 s apupuikolle työn taakse, 1 o, neulo apupuikolla oleva s oikein, 1 n, 1 o.

2. krs: 1 n, 1 o, 2 n, 2 o, 9 n, 2 o, 2 n, 1 o, 1 n.

3. krs: 1 o, 1 n, nosta 1 s apupuikolle työn eteen, 1 o, neulo apupuikolla oleva s oikein, 2 n, 9 o, 2 n, nosta 1 s apupuikolle työn taakse, 1 o, neulo apupuikolla oleva s oikein, 1 n, 1 o.

4. krs: 1 n, 1 o, 2 n, 2 o, 9 n, 2 o, 2 n, 1 o, 1 n.

5. krs: 1 o, 1 n, nosta 1 s apupuikolle työn eteen, 1 o, neulo apupuikolla oleva s oikein, 2 n, nosta 3 s apupuikolle työn eteen, 3 o, neulo apupuikolla olevat 3 s oikein, 3 o, 2 n, nosta 1 s apupuikolle työn taakse, 1 o, neulo apupuikolla oleva s oikein, 1 n, 1 o.

6 krs: 1 n, 1 o, 2 n, 2 o, 9 n, 2 o, 2 n, 1 o, 1 n.

7. krs: 1 o, 1 n, nosta 1 s apupuikolle työn eteen, 1 o, neulo apupuikolla oleva s oikein, 2 n, 9 o, 2 n, nosta 1 s apupuikolle työn taakse, 1 o, neulo apupuikolla oleva s oikein, 1 n, 1 o.

8. krs: 1 n, 1 o, 2 n, 2 o, 9 n, 2 o, 2 n, 1 o, 1 n.

Toista näitä kahdeksaa kerrosta, kunnes kaistale ylettyy juuri ja juuri ranteesi ympärille. (Siisteimmän reunan saat aikaan, jos pystyt lopettamaan kerrokseen 3 tai 7.) Neulo vielä 1 krs kokonaan nurjaa ja päätä silmukat seuraavalla kerroksella.

Ja tietenkin kaistaleita tarvitaan kaksi, mielellään suunnilleen samankokoisina.

Pujottele langat huolellisesti nurjalle puolelle. Sulje kaistale renkaaksi niin, että oikea puoli jää sisälle, ja ompele tai virkkaa sauma kiinni.

Tässä tapauksessa sauman on hyvä olla mahdollisimman pieni ja huomaamaton, joten virkatessa on paras käyttää piilosilmukoita.

Ah, tämä jos mikä oli mukavan helppo pieni "välipala", jota tehdessä mieli keksi jos jonkinlaista uutta askaretta. Ja näköjään olen päässyt yli mun palmikkokammosta; vielä pari vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakaan, että väkerrän palmikkoneuletta, ja vieläpä vapaaehtoisesti! :D

Kolikkokukkaro

Tarvikkeet:

• lankaa ja siihen sopivat puikot
• vuorikangasta, esim. puuvilla
• kukkarolukko (tai mikä hiivatti se nyt onkaan oikealta nimeltään... Voisiko joku kertoa?)
• kynä & paperia
• neula, ompelulankaa ja mieluusti myös ompelukone

Vaikeustaso: vaatii sekä taitoja että hermoja, eli ei ehkä ihan aloittelijoille...

Työn teemabiisi: Martti Servo & Napander - Mikä on kun ei taidot riitä

Ostin muutama vuosi sitten jonain heikkona hetkenäni Presentosta kukkarolukon. Siis tällaisen:

Kai mun oli tarkoitus jo silloin tehdä siitä jotain, mutta jälleen kerran se vähän jäi... No, nyt sitten löysin jämälankakassista kivantuntuista lankaa (10 % mohairia, 10 % villaa ja 80 % akryylia), joten päätinpä vihdoinkin tehdä itselleni sen kukkaron.

Oliko fiksua? Ei todellakaan. Tässä projektissa ei kyllä mennyt mikään suunnitelmien mukaan, ei edes se kaikkein helpoin osuus eli ulkokuoren neulominen...

Vaihe 1: kaava

Koska jälleen kerran ryhdyin työhön ilman minkäänlaisia valmiita ohjeita, ensin piti tietysti piirtää kaava pussukkaosasta. Tämä jopa oli helppo juttu: sen kuin vain pisti lukon paperille, piirsi sen ääriviivat noin suunnilleen ja sitten (viivotinta apuna käyttäen) piirsi pussukan haluttuun kokoon. Ja koska allekirjoittaneen kyky piirtää symmetrisiä kappaleita on vähintäänkin surkea, lopuksi piti vielä hiukan fiksailla taittamalla juuri piirretty kaava kahtia...

Tadaa! Se ainoa osuus, joka ei mennyt täysin penkin alle...

Kokonaisuudessaan mun kaava näytti tältä. Olisihan tuo puolikaskin riittänyt, mutta jostain syystä päätin näköjään tehdä isomman...

Tässä vaiheessa kannattaa tarkistaa mahdollisimman monta kertaa, että kaava on varmasti juuri tarkalleen oikean kokoinen. Paperia on kuitenkin paljon helpompi (ja mukavampi) uudelleenmuotoilla kuin määrämittaan leikattua kangasta.

Vaihe 2: Päällinen ja vuori

Ja ei kun mallitilkun kimppuun. Mittausteni mukaan 32 silmukkaa piti olla hyvä määrä, siitähän jää saumanvarat ja kaikki... Juu, niin jäi. Saumanvaraa oli joka suuntaan kolmisen senttiä. -.-'  (Lienee syytä myös huomauttaa, että neulotusta kappaleesta pitäisi saada myös suunnilleen kaavan mallinen, eli silmukoiden lisäyksiä ja poistoja tarvitaan.)

Kun päällinen on valmis, on aika mittailla ja piirtää vuorikangas oikean kokoiseksi ja malliseksi. Ja tietty ko. kangaspalan reunat on syytä huolitella, jos ei ole onnistunut löytämään jotain superkangasta, joka ei purkaannu...

Sentin saumavara jäi vähän turhan pieneksi, eli kannattaa ehkä sittenkin laittaa puolitoista senttiä. Ja pohja tulee taitteelta tottakai, niin säästyy yhden sauman ompelulta. ;)

Vaihe 3: Ompelu

Sitten se rasittavin vaihe, eli ompelu. Jota ei muuten kannata tehdä samalla kun katsoo telkkarista olympialaisia, tulee vähän kummallisia saumoja... :'D

Mun rakas Husqvarna vuodelta kivi ja keppi. ♥

Ensin ompelin päällisen kiinni vuorikankaaseen kappaleiden pitkiltä sivuilta - ja tajusin jopa laittaa oikeat puolet vastakkain. Seuraavaksi käänsin hökötyksen sisäpuoli ulospäin, laitoin jälleen oikeat puolet vastakkain ja ompelin pussukan sivusaumat.

Lopuksi ompeluvaiheista v*ttumaisin, pussukan suuaukko. Sekä päällinen että vuori pitäisi saada taitettua siististi ja mielellään vielä niin, että kukkarolukko sopii syntyvään pussukkaan edelleen. Voin kertoa, tässä työvaiheessa tuli ihan vaan muutama painokelvoton sana...

Ommel mahdollisimman lähelle kankaan reunaa... Voihan käpy.

Pitkällisen tuskailun, vääntelyn ja kääntelyn jälkeen mulla lopulta oli suht siedettävä pussukka. No, olisihan se voinut siistimpikin olla, mutta multa alkoi jo vähitellen palaa hihat...

Vaihe 4: Lukon ompelu

Edellisessä työvaiheessa syntyneen pussin suuaukon reunojen tunkeminen niille varattuun tilaan ei ollut sekään ihan helppo nakki, mutta lopulta pääsin aloittamaan. Olin jo valmiiksi aika äkäisellä tuulella, joten hermot meni tässäkin vaiheessa pariin otteeseen, kun neula ei halunnut totella...

Ei muuten ole ihan helppoa saada neula osumaan noista rei'istä ulos...

Loppujen lopuksi tämä ompeluvaihe sujui kuitenkin suht kivuttomasti, eikä jälkikään ollut yhtään hassumpaa. Hmm, entäs tuo saranakohta? En ollut yhtään varma, kuuluuko se ommella kiinni vai ei (enkä tietenkään voinut etsiä sitä tietoa mistään), joten päätin ommella.

Mooooonta pistoa, niin eiköhän se siitä...

Woohoo, se on valmis! Ongelma vain on siinä, että mun kevyeksi iltapuhteeksi tarkoitettu näperrykseni kyrsii mua tällä hetkellä niin pahasti, etten siedä sitä silmissäni... No, ainahan sen voi antaa jollekin, joka ei tiedä, kuinka rasittava kyseinen kukkaro osaakaan olla. ;)

iPadin suojapussi

Tarvikkeet:

• villalankaa, esim. Novita Nalle
• sukkapuikot nro 3 (tai mitkä nyt sitten valitsemaasi lankaan sattuvat sopimaan)
• isohko nappi
• neula
• virkkuukoukku

Vaikeustaso: aika perussettiä

Työn teemabiisi: Tarot - Magic and Technology

Eipä mun sormet osaa olla ilman tekemistä... :'D  Tällä kertaa päätin tehdä poikaystäväni iPadille suojapussukan. En viitsinyt ihan omin päin ruveta päättämään värejä, joten kysäisin väritoiveita. Vastaus oli harmaa. Harmaa?!!? Voiko tylsempää väriä enää olla... No, onneksi mulla oli jemmassa vielä hiukan vihreää mohairia, niin sain edes jotain väriä työhön.

Mitään valmista ohjetta tai mallia mulla ei tietenkään ollut (enkä todellakaan ryhdy noin yksinkertaisen työn takia sellaista etsimäänkään), joten tein mallitilkun ja pyysin laitteen mitat puolen sentin tarkkuudella. Tämäpä pääti lähettää mulle linkin, jossa on taulukossa eri iPad-mallien ominaisuuksia mitat mukaanluettuina. "Se on toi mini ilman Retina-näyttöä." No hyvä on, minäpä katson ne mitat sieltä ihan itse...

Huom! Nämä silmukkamäärät sopivat nro 3 puikoilla neulottavalle langalle. Jos lanka on ohuempi tai paksumpi (tai käsialasi huomattavan tiukka tai löysä), tee itsellesi ensin mallitilkku, josta voit laskea neuletiheyden. Huomioi myös, että muut iPad-mallit ovat hiukan eri kokoisia, joten mitat kannattaa todellakin tarkistaa.

Pussukka

Luo 73 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle (yhdelle puikolle tulee 19 silmukkaa, muille 18). Neulo ensimmäinen kerros oikein ja aloita sitten helmineule, eli neulo 1 oikein 1 nurin. Jatkossa neulo oikeat silmukat nurin ja nurjat oikein.

Puolivälissä jo, woohoo!

Neulo helmineuletta noin 20 cm (hiukan yli saa olla, mutta mielellään ei alle). Neulo sitten 38 s oikein, lopuilla edelleen helmineuletta. Seuraavalla kerroksella päätä nuo 38 silmukkaa ja jatka loppujen 35 silmukan kanssa helmineuletta tasoneuleena.

Ja sitten onkin läpän vuoro...

Läppä

Neulo tasoneuleena helmineuletta n. 10 cm. Mittaa sitten, kuinka monta silmukkaa nappi leveimmillään on; jos silmukkamäärä on parillinen, lisää siihen yksi silmukka, jotta napinläpi tulee täsmälleen keskelle. Lisää tähän lukumäärään vielä 2 silmukkaa napinläven "reunasilmukoiksi" ja laske napinläven paikka.

Mun nappi oli 8 silmukkaa leveä, eli napinlävestä täytyi tehdä 9 silmukan kokoinen. Kun tähän lisätään 2 s, saadaan yhteensä 11 silmukkaa (ainakin pitkällä matikalla). Napinläven paikka on siis (35 - 11) : 2 = 12, eli siis napinläven kummallekin puolelle tuli 12 silmukkaa. Kuulostaa vähintään monimutkaiselta, mutta asia selkenee kyllä, kun sitä vain pysähtyy hetkeksi miettimään. :)

Tuoltako mun pitäisi löytää työhön sopiva nappi? Tässä saattaakin mennä hetki.

Tällaisen lopulta löysin.

Tästä eteenpäin käytän niitä silmukkamääriä, jotka pätevät valitsemaani nappiin. Muista ottaa tämä huomioon, jos et ole löytänyt saman kokoista nappia itsellesi.

Aloita napinläpi työn nurjalta puolelta:

1. krs: Neulo 12 silmukalla helmineuletta, sitten 11 s nurin ja vielä 12 s helmineuletta.

2. krs: Neulo 12 s helmineuletta, 1 s oikein, päätä 9 s, neulo 1 s oikein ja 12 s helmineuletta.

3. krs: Neulo 12 s helmineuletta, 1 s nurin, luo 9 s, neulo 1 s nurin ja 12 s helmineuletta.

4. krs: Neulo 12 s helmineuletta, 11 s oikein ja 12 s helmineuletta.

Neulo vielä muutama kerros helmineuletta. Neulo sitten nurjalla kaikki silmukat nurin ja heti seuraavalla kerroksella päätä kaikki silmukat.

Tuotoksen pitäisi tässä vaiheessa näyttää suunnilleen tältä.

Ei sillä, että olisi mennyt tiukalle tai mitään, mutta tämän verran sitä vihreää mohairia jäi yli. :'D

Viimeistely

Pujottele kaikki langat huolellisesti työn nurjalle puolelle. Ompele tai virkkaa pussin pohja kiinni.

Olen laiska ompelemaan, joten virkkaan neuleiden saumat käytännössä aina.

Mittaa napin paikka ja ompele nappi paikoilleen. (Itse onnistuin ensin ompelemaan napin liian ylös, vaikka mielestäni mittasin ihan oikein. No, näitä sattuu.)

Vihaan napin ompelua ja valkkaan napin, jossa on neljä reikää... Fiksu lapsi!

Tämä oli mukava pikku iltapuhde, josta suurin osa valmistui poikaystävän luona sillä aikaa, kun hän tappeli erään sukulaismiehen tietokoneen kimpussa. Joskus tuntuu, että tietotekniikka on henkimaailman asioita... Sillä koneella ei ollut mitään järjellistä syytä kenkkuilla sillä tavalla, mutta niinpä tuo vaan teetti tuntitolkulla hommia. x_x

Satulahuovan tuunaus

Tarvikkeet:

• satulahuopa (ylläripylläri...)
• puuvilla- tai puuvillasekoitelankaa, suunnilleen nro 4 puikoille sopivaa
• 3 sukkapuikkoa (tai 2 puikkoa + palmikkopuikko)
• neula
• aikaa ja hyvät hermot

Vaikeustaso: ei kovinkaan vaikea, mutta sitäkin työläämpi

Työn teemabiisi: Ismo Alanko Säätiö - Vittu kun vituttaa

Sainpa tuossa päivänä muutamana "loistavan" idean: kaverilla on iso kasa satulahuopia, minäpä tuunaan niistä yhden! Mullahan on jossain jotain mielenhäiriössä ostettua puuvillasekoitelankaa, siitä voisi tehdä palmikon huovan reunaan. Hiukan hommaahan siinä on, mutta mitä pienistä?

Virhe, ja iso sellainen. Ensinnäkin mun palmikontekotaidot oli pahasti ruosteessa (olen edellisen kerran neulonut palmikkoa...öö...seitsemännellä luokalla?), ja toisekseen sitä palmikkoa tarvitaan full-kokoiseen huopaan vähän enemmän kuin 2 metriä... Karkeasti vähän sinne päin ja mutkat suoriksi -menetelmällä mitaten sain tarvittavan nauhan mitaksi 340 cm + silmukat päälle. Hups. No, jo aloitettua hommaa ei kuulu jättää kesken - varsinkaan, kun on sen jo kaverille luvannut - joten ei muuta kuin tuumasta toimeen.

Palmikko

Luo palmikkoa varten 9 silmukkaa ja neulo ensin kolme kerrosta sileää. Aloita seuraavalla oikealla kerroksella palmikon ensimmäinen osa:

1. Neulo kolme ensimmäistä silmukkaa.

2. Nosta kolme seuraavaa silmukkaa apupuikolle ja siirrä työn taakse.

3. Neulo kolme "viimeistä" silmukkaa.

4. Neulo apupuikolla olevat silmukat.

Neulo tämän jälkeen kolme kerrosta sileää neuletta, joiden jälkeen seuraa palmikon toinen osa:

1. Nosta kolme ensimmäistä silmukkaa apupuikolle ja siirrä työn etupuolelle.

2. Neulo kolme seuraavaa silmukkaa.

3. Neulo apupuikolla olevat silmukat sekä kolme viimeistä silmukkaa.

Tee jälleen kolme välikerrosta, joiden jälkeen on taas vuorossa palmikon ensimmäinen vaihe. Toista näitä kahta vaihetta niin kauan, että palmikkonauha on halutun pituinen; älä kuitenkaan päätä silmukoita vielä, koska ompelun edetessä voi käydä ilmi, että nauha onkin liian lyhyt tai pitkä. Asian korjaaminen on huomattavasti mukavampaa, jos puikot ovat edelleen työssä kiinni...

Siinä on jo ihan kiitettävä pätkä palmikkonauhaa - ja vielä puuttuu puolisen metriä. *huokaus*

Ompelu

Itse käytin ompeluun samaa lankaa, josta neuloin palmikonkin (tosin ompelun tein kahdella säikeellä), mutta vahva ompelulanka kelpaa vähintään yhtä hyvin. Ideana on ommella palmikko kummastakin reunastaan siten, että satulahuovan kanttinauha jää kokonaan piiloon. Kannattaa tehdä lyhyitä pistoja ja kiristää ne kunnolla, jotta lopputulos varmasti kestää käytössä pidempään kuin viisi minuuttia. 

Tarkista palmikkonauhan pituus, pidennä tai lyhennä sitä tarvittaessa, päätä silmukat ja pujottele lanka huolellisesti palmikon nurjalle puolelle. Yritä saada palmikon pää jäämään siististi - se vaatii hieman tappelua, mutta kyllä se siitä. ;)

On muuten jokseenkin ärsyttävää, kun tuollaisen 15 sentin pätkän takia täytyy vielä ottaa uusi lanka...

Loppujen lopuksi olen kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen, vaikka ajoittain tuntuikin siltä, ettei homma tule ikinä valmiiksi. Nyt täytyy vielä toivoa, että kaveri on mun kanssa samaa mieltä...